Aikuistyypin diabetes – estettävissä ja parannettavissa, mutta ei lääkkeillä

Kirjoittaja lääkäri Ari Miettinen

Moni kuulee lääkärissä sanat: 
“Sinulla on aikuistyypin diabetes.” 

Tai ehkä vielä aiemmin: 
“Olet esidiabeetikko.” 

Ja siinä hetkessä mielessä pyörii yksi ajatus: 
“Miten tähän päädyttiin?” 

Usein mukaan liitetään myös häpeä. 
Ajatus siitä, että olisi itse tehnyt jotain väärin.  

Haluan sanoa tämän heti alkuun. 

Aikuistyypin diabetes ei ole potilaan itsensä vika.  

Kärjistäen sanoen aikuistyypin diabetes on biologinen seuraus ja nykyisten ravitsemuksen suositusten mukaisilla ohjeilla siihen melkein mahdoton vaikuttaa.  Ihmisen energia-aineenvaihdunnasta käytän lyhempää vierasperäistä metabolia-termiä. Olisi syönyt hiukan vähemmän ja liikkunut enemmän. Kyllä! Terveellä metabolialla tämä toimii juuri näin, mutta metabolisen terveyden rikkoontuessa tämä yhtälö ei toimi.   

Meidän geenit ovat alun perin jalostuneet tehokkaaseen energian varastointiin ja näin ollen pärjätty vähällä ruoalla esim. vaikean talven yli. Suurimmalla osalla suomalaisista on insuliiniresistenssille vahvasti altistavat geenit. Itselleni oli valikoitunut harvinaisen huonot geenit: jo n. 40-vuotiaana verensokerien paastoarvo aamulla alkoivat olemaan aina yli seitsemän eli aikuistyypin diabeteksen raja ylittyi harvinaisen nuorena. Silti vaikka olin harrastanut liikuntaa ja syönyt virallisten ohjeiden mukaisesti. Edeltävästi olin jopa täysin vegaanisella ruokavaliolla yli vuoden. Tämä aikoinaan hengen pelastava ominaisuus insuliiniresistenssi kääntyi minunkin kohdallani pahimmaksi viholliseksi.  

Insuliiniresistenssi altistaa meidän kroonisille sairauksille, johtaa väsymykseen, ylipainoon ja jopa Alzheimerin taudin tiedetään nykyisin liittyvän samaan ketjuun.   

Insuliiniresistenssi kaiken pahan alku  

Nyt on jo kymmeniä vuosia tiedetty, että alkumekanismi aikuistyypin diabetekseen on insuliiniresistenssi-niminen tila. Kun syödään tiheästi ja hyvin hiilihydraattipitoisesti, elimistö joutuu erittämään koko ajan enemmän insuliinihormonia, jotta verensokeri pystytään pitämään kurissa.  

Lopulta insuliini jää jatkuvasti koholle ja korkea insuliini estää mm. elimistön omien rasvavarastojen polttamisen käytännössä kokonaan eli oma rasvavarasto siirtyy vain kasvavaan tilaan. Ongelma, että rasva vielä kertyy terveydelle haitalliseksi sisäelinrasvaksi ja tästä on seuraa myös rasvamaksan kehittyminen. Lopulta elimistö häviää myös taistelu verensokerin tason nousulle ja todetaan aikuistyypin diabetes, mutta siis sairaus alkaa jo kymmeniä vuosia aikaisemmin.  

 Eniten kiistelty aihe on insuliiniresistenssin alkusyy. Virallisen mukaan tämä johtuu liikunnan puutteesta ja liiasta ruoan energiasta. Minä kääntäisin seuraussuhteen enemmän toisinpäin insuliiniresistenssi aiheuttaa, että ei jaksa liikkua ja lisää painoa tulee helposti.  

Pääoireena insuliiniresistenssissä on juuri yleinen energiattomuus ja jatkuva nälkä. Ruoan osuus insuliiniresistenssin osalta on monimutkainen ja kiistelty aihe. Insuliiniresistenssin osalta tiede johtui myös pitkään harhaan eläinkokeiden vuoksi. Energia-aineenvaihduntaa on enimmäkseen tutkittu hiirillä ja rotilla. Vaikka perusaineenvaihdunta nisäkkäillä on solutasolla hyvin samanlainen, niin tämän mekanismin osalta erot näyttävät olevan suuret. Hiirillä ja rotilla insuliiniresistenssiä näyttää eniten aiheuttavan tyydyttynyt eläinrasva. Tästä on seurannut, että tieteestä löytyy varmasti tuhansia viitteitä, joissa päädytään pitämään tyydyttynyttä rasvaa pääsyyllisenä ravinnon osalta.    

Ketogeenisen ruokavalion kannattajat taas syyttävät useimmiten liikoja hiilihydraatteja. Tämäkin näyttäisi olevan korkeintaan puolittain totta. Ihminen näyttänyt alun perin varsin hyvin sietäneen esimerkiksi hedelmien hiilihydraattia ja sokeria. Lisäksi esim. kiinalaiset sietivät alun perin ongelmitta runsasta riisin käyttöä. Taas 2000-luvulla myös Kiinasta tuli aikuistyypin diabeteksen ja lihavuuden lisääntymisen suhteen johtavia maita. Ongelmat tulivat samaan aikaan, kun ruokavaliossa suurempaan rooliin tulivat erilaiset ultraprosessoidut elintarvikkeet: erilaiset muunnellut tärkkelykset ja huonolaatuiset ultraprosessoidut kasvisiemenöljyt. Tämä sama ilmiö nähdään monissa Etelä-Amerikan maissa: sietivät pitkään runsasta maissia ongelmitta, mutta nykyisin lihavuuden ja aikuistyypin diabeteksen suhteen myös Etelä-Amerikan maiden tilastot ovat synkät. Mielestäni ravitsemuksen muutos on ollut selvästi syysuhde aikuistyypin diabeteksen lisääntymiseen, eikä pelkkä samanaikainen sattuma.   

Ei ylipaino eikä liikunnan puute 

Usein ajatellaan: ylipaino ja liikunnan puute= aikuistyypin diabetes. Tätä meille on vuosikausia ainakin hoettu tai annettu ymmärtää, että asia olisi liikuntaa lisäämällä ja salaattia syömällä ratkaistavissa. Hyvin harvoin on.  

Yleensäkin aikuistyypin diabetes tai jo sitä pitkään edeltävä insuliiniresistenssi on niin väsyttävä ja energiaton tila ettei kykene mitään liikuntaohjelmaa aloittamaan. Ja käytännössä nähdään paljonkin, että kun sitten kynsin hampain pakolla aloittaa, niin tilanne päätyy vain huonommaksi tai parannus jää ainakin hyvin tilapäiseksi.  

Tätä realiteettia kyllä nähtävissä myös kuntosaleilla päivittäin. Korjaus pitää siis aina alkaa ruokavaliosta. Metabolisen terveyden korjauksen jälkeen, liikunta maistuu ihan eri tavalla ja tuottaa oikeasti tuloksia. Kyllä tutkimukset kertovat, että kävelylenkki korjaa vähän verensokeria, mutta kävelylenkeillä ei aikuistyypin diabetesta ratkaista. Ruokavalio on 90 prosenttia korjauksesta.  

Ylipainokaan ei ole mikään suoraviivainen aikuistyypin diabeteksen mittari. Kyllä aikuistyypin diabeetikko on useimmiten ylipainoinen, koska hänellä on kymmeniä vuosia insuliiniresistenssiä historiassa ja se tekee hyvin herkästi ylipainoa. Mutta osa aikuistyypin diabeetikoista on siis normaalipainoisia tai toisaalta osa ylipainoisista on metabolisesti täysin terveitä. Ylipaino ja liikkumattomuus ovat enemmän ikäviä seurauksia, eivät syitä. Asia ei mene niin, että ihminen syö ensin itsensä lihavaksi ja jättää liikunnan ja sen jälkeen sairastuu, vaan metabolinen sairastuminen tulee ensin.  

Minä en kuitenkaan vähättele liikunnan merkitystä. Etenkin lihaskunto on keskeinen metabolisen terveyden ylläpidossa. Hyvä lihasmassa on meille valuuttaa metabolista sairastumista vastaan.  Voimaharjoittelu on osoittautunut nyky-ympäristössä tärkeäksi. Perinteisesti painojen nostelu on ollut lähinnä nuorten miesten harrastus, kyllä heillekin hyödyllistä, mutta yllyttäisin kaikkia kykeneviä lähtemään kuntosalille. Loistavia hyötyjä voimaharjoittelulle on saavutettavissa myös ikäihmisillä. Mainittakoon, että tutkimuksissa erityisesti premenopaussi iässä olevat naiset ovat hyötyneet voimaharjoittelusta.  Miehellä kunnon heikkeneminen ja ylipainon kehittyminen tuntuisi menevän tasaisemmin, mutta naisella erityinen riski-ikä kunnon romahdukselle on 35-45 v ikä.  

Pelkkä verensokerin laskeminen ei riitä? 

Aiemmin uskottiin, että aikuistyypin diabetekseen liittyvät terveysongelmat ratkaistaan sillä, kun pidetään vaan tehokkaasti verensokeri normaalina. Aikuistyypin diabetesta hoidettiin innokkaasti mm. insuliinilla, tavoitteena oli luokkaa alle kuuden aamupaastoarvot.  

Tämä oli pitkään tieteellinen konsensus ja ns. virallinen totuus. Kunnes sitten laajoissa tutkimuksissa (esim. ACCORD-tutkimus) osoitettiin, että tehokkaan verensokerin hoidon ryhmä itseasiassa pärjäsi huonommin!  

Heillä oli mm. enemmän sydäninfarkteja. Muistan kyllä jo opiskeluaikoina juuri aikuistyypin diabetesta tutkinut professori tiesi sanoa jo kauan ennen ACCORD-tutkimuksia, että verensokerin laskemisella ongelmaa ei ratkaista, se on pelkkä jäävuoren huippu metabolisen terveyden ongelmassa. Kyllä korkeaa verensokeria joudutaan hoitamaan lääkkeillä, sitä ei kukaan vastustane. Korkea verensokeri on elimistölle akuutti myrkytystila, mutta siis elimistössä alkaa tulemaan vauriota jo paljon ennen verensokerin nousua johtuen pohjalla olevista metabolisen terveyden ongelmista.  

Oleellisinta on ymmärtää, että verensokerin lasku keinolla millä tahansa ei todellakaan vielä riitä. Tauti jatkaa alla kulkuaan lääkityksestä huolimatta altistaan mm. verisuonisairauksille ja hermokudoksen vauriolle. Elimistön insuliinin eritys on pääasiassa riippuvainen nautitun sokerin ja hiilihydraatin määrästä. Pitää muistaa, että myös kaikki hiilihydraatti pilkotaan elimistössä sokeriksi.  Insuliinitasoja nostamalla elimistö pyrkii pitämään verensokerin kynsin hampain normaalilla tasolla. Insuliiniresistenssiin liittyy siis insuliinitasojen nousu korkealle. Jo tämä koholla oleva insuliini aiheuttaa elimistössä perusongelmat; lisää tulehdusreaktiota ja elimistö ei pysty polttamaan omaa rasvaansa. Insuliinin jatkuva koholla olo aiheuttaa, että hermo- ja lihassolut ovat tavallaan koko ajan energian puutteessa, vaikka sokeria ja rasvaa on elimistössä liikaakin. Tästä seuraa insuliiniresistenssin yleensä merkittävin oire: ei jaksa, kykene, ei pysty ja on koko ajan nälkäinen.   

Mahdollista parantua kokonaan 

Ketogeenisestä ruokavaliosta aikuistyypin diabeteksen hoidossa on julkaistu parin viime vuoden aikaan kaksikin meta-analyysia. Tutkimuksissa ketogeenisen ruokavalion ryhmässä verensokerin lasku oli suurempi ja erityisesti ylipaino hoitui aikuistyypin diabeetikoilla erittäin tehokkaasti. Painonpudotuksen suhteen etu ketogeenisen ruokavalion hyväksi oli keskimäärin jopa luokkaa 14–15 kiloa vuodessa!  

Näissä on kumottu myös pelko, että enemmän tyydyttynyttä eläinrasvaa sisältävä ketogeeninen ruokavalio nostaisi aikuistyypin diabeetikolle haitallista LDL-kolesterolia. Itseasiassa monissa tutkimuksissa diabeetikon LDL-kolesteroli jopa laski ketogeenisen ruokavalion aikana. Tämä sopii hyvin käytännön kokemukseen, kyllä metabolisesti terveellä ketogeeninen ruokavalio alkuun nostaa useimmiten LDL-kolesterolia, mutta diabeetikolla näin ei tapahdu. Ketogeeninen ruokavalio näyttä itseasiassa korjaavan diabeetikon veren lipidien profiilia esim. haitallinen rasvamaksaan johtava triglyseridien nousu saadaan ketogeenisellä ruokavaliolla parissa viikossa hallintaan. Tieteellisten tutkimusten lähteet olen käynyt tarkemmin läpi Ari Miettinen YouTube kanavan videolla nro 400 ”Aikuistyypin diabeteksesta terveeksi”. Linkit löytyvät myös videon kuvauksesta. 

Ketogeeninen ruokavalio on mielestäni ainoa keino korjata insuliiniresistenssiä nopeasti. Ketogeenisellä koholla olevat insuliini- ja sokeritasot putoavat reilusti jo viikossa. Sokeritauti-nimitys aikuistyypin diabetekselle on siis hyvin kuvaava, siihen liittyy oikeasti liian korkea sokerin määrä elimistössä. Eli korjaantuminen ketogeenisellä on hyvin loogista ja luottaisin itse siihen enemmän kuin lääkkeisiin, koska samalla saadaan hoidettua myös koholla oleva insuliini alas ja vältytään lääkkeiden haitoilta.  

Diabeteksesta on tärkeä huomata, ettei ole kyse pelkästään verensokerin noususta. Yksi hyvä lisäkeino aikuistyypin diabeteksen hoidossa on pätkäpaasto.  Esimerkiksi 16:8 pätkäpaastossa syömiset päivässä ajoitetaan 8 tunnin ikkunaan ja loput 16 tuntia vuorokaudesta ollaan putkeen syömättä. Tällä saadaan insuliini laskemaan nopeammin ja päivittäisen paaston aikana elimistöstä on loppu helposti käytettävät hiilihydraatit eli elimistö pakotetaan polttamaan omaa rasvaansa. Tämä on tärkeä, koska aikuistyypin diabeetikko usein menettää käytännössä kyvyn käyttää omaa rasvaansa energiana. 

Ketogeeninen ruokavalio aikuistyypin diabeteksessa korjaa siis tätä alkuperäistä syytä eli insuliiniresistenssiä. Aikuistyypin diabeteksesta on mahdollista käytännössä jopa parantua kokonaan ketogeenisellä ruokavaliolla tai alkuun verensokerin normaalistumisen ja lääkityksen lopetuksen jälkeen puhutaan varovammin remissiosta.  

Luonnollisesti tauti uusii, jos palataan niihin entisiin tapoihin, jolla tauti alun perin sai alkunsa. Oman kokemuksen mukaan tiukassa ketogeenisessä ruokavaliossa ei tarvitse kuitenkaan loppuikää pysyä, vähitellen hiilihydraatteja voidaan alkaa varovasti ruokavalioon lisäämään, mutta esimerkiksi kaikista ultraprosessoiduista hiilihydraateista ylimääräisestä sokerista pitää kyllä pysytellä poissa.   

Entä rasvat? Pitääkö voita pelätä? 

Yksi iso kiistakohta on rasva. Ihmisille on suositeltu kasvirasvoja tyydyttyneiden eläinrasvojen tilalle jo vuosikymmeniä. Tätä tukemaan on julkaistu tuhansia ja tuhansia tieteellisiä todisteita. Käytännössä viime vuosina kaupassa näyttää kuitenkin voihyllyt kasvaneen, tarkoittaa että ihmiset eivät enää luota viralliseen valistukseen ja valitsevat rasvaksi voin yhä useammin.  

 Tieteelliseksi pohjaksi meille on esitetty erilaisia epidemiologisia tutkimuksia ja vertailuryhmien tutkimuksia, joissa on todistettu kasvirasvojen laskevan kolesterolia.  

Kyllä rasvoista on tehty myös koeryhmillä pitkiä seurantoja, mutta niissä tulos ei ole ollut se mitä virallinen puoli olisi odottanut. 2025 asiasta julkaistiin vielä tieteen vahvimpana todisteena pidetty meta-analyysi, jossa todettiin, ettei vertailuryhmillä tutkimuksesta ole löytynyt terveyden perusteita eläinrasvojen vähentämiseen. Kasvirasvat eivät lopulta siis terveyttä parantaneet oikeissa vertailuryhmien tutkimuksissa. Itseasiassa monissa suunta oli päinvastainen, tyydyttynyttä eläinrasvaa syöneet pärjäsivät lopulta terveyden osalta jopa paremmin. Pelkästään kolesterolin alenemista ei voi laskea terveyshyödyksi, koska se ei näytä johtaneen parempaan terveyteen. 

Keskityn paljon tähän rasva-asiaan, koska 2025 julkaistiin myös tärkeä meta-analyysi C15-rasvahaposta. Tätä rasvahappoa mitattiin alun perin, koska se kuvasti nautitun maitorasvan määrää, sitä ei juuri muista lähteistä tule. Hiukan yllättäen huomattiin, että eniten rasvaisia maitotuotteita, voita ja juustoja syövillä, olikin 14 % vähemmän aikuistyypin diabetesta ja 12–25 % vähemmän sepelvaltimotautia (PMC12754079).  Eli maitorasvasta tulevalla C15-rasvalla näyttää olevan metabolista terveyttä suojaava vaikutus! 

Jenkit näyttävät nyt olevan edelläkävijöitä. Tämän vuoden alussa ilmestynyt US:n uusi ravitsemussuositus kääntää tähänastiset viralliset suositukset päälaelleen. Siinä otettu juuri ensisijaisena tuo ultraprosessoidun ruuan haitat ja lopetettiin vuosikymmeniä jatkunut sota tyydyttynyttä rasvaa kohtaan. Oleellisimmaksi ravinnossa nostettiin hyvät proteiinin lähteet. Lähtökohtana siinä oli juuri tuo tavoite saada ainakin jenkeissä katastrofiksi mennyt ihmisten metabolinen terveys kääntymään parempaan suuntaan ja uskon kyllä uudesta suosituksesta olevan hyötyä. Oli toki tiedossa, että kyseinen uudistus kohtaa vastustusta, koska joutuu menemään vanhoja oppeja vastaan. Jopa itsekin hämmästyin suosituksen radikaalista linjan muutoksesta, vaikka olen samoista asioista itse vuosia puhunut. Kyseistä uudistusta oli tekemässä vakuuttava joukko kovia tämän alan tieteen tekijöitä mm. professori Benjamin Bikman. Siihen otettiin asioita, joista edelläkävijät ovat jo puhuneet yli kymmenen vuotta. Mukana tuli noin 100 sivuinen PDF-dokumentti tieteellisestä pohjasta, jos epäilee työn tieteellistä pohjaa, kannattaa kyseinen paperi lukea. 

Rasvojen suhteen on hyvä, että uusi suositus ei esitä, että asiat metabolisen terveyden osalta ratkaistaisiin alkamalla vain syömään voita kasvirasvojen tilalle. Ei varmasti ratkaista. US uusi suositus laittaakin tyydyttyneelle rasvalle pääsääntöisesti toimivan 10 % rajan kokonaisenergiasta. Suosituksessa käydään tiedettä läpi tarkasti ja sen pohjalta voi todeta, että rasvana voita voi käyttää huoletta. Oleellista, että asiat eivät ole korjattavissa pelkästään sillä, että vaihdettaisiin kasvirasvat pois. Viljojen, sokerin, ylipainon ja runsaan voin yhdistelmä olisi varmasti huono. 

Ketogeenisellä ei tarvitse eläinrasvaakaan pelätä, koska elimistön pääpolttoaine on ketogeenisellä ruokavaliolla nimenomaan rasva. Voin syömisellä näyttäisi olevan jopa diabetekselta suojaavaa vaikutusta. Kuten aiemmin mainitsin myös LDL-kolesterolin nousu ketogeenisellä on turha pelko aikuistyypin diabeetikolla. 

Tehokkaat uudet lääkehoidot? 

Metabolisen terveyden ongelmista alkaneet puhumaan myös paljon käytännöntyötä tekevät lääkärit esimerkiksi miesten hormonaaliseen terveyteen perehtynyt urologi Roman Rusman on puhunut aiheesta paljon.  

Myös mieshormoni testosteronin puutos voi johtaa metabolisten oireiden pahentumiseen johtaen noidankehään; huono metabolinen terveys vähentää oman mieshormonin määrää entisestään. Oleellista, että herkästi kannattaa myös mieshormonin tasot tarkistaa ja vaikea testosteronin puutos kannattaa hoitaa lääkkeillä.  

Sama on esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminnan osalta, kilpirauhasen vajaatoiminta pitää hoitaa kuntoon ensin, jos aikoo metabolista terveyttään parantaa. Ei ole mitenkään harvinaista löytää vaikeakin hoitamaton kilpirauhasen vajaatoiminta ja ongelma on yleistynyt. Kannattaa käydä herkästi perusverikokeet tarkistuttamassa. Välillä työterveydestä ja julkiselta on vaikea kokeisiin päästä, mutta esim. Mehiläisen laboratorioissa otettavat Puhti -verikokeet tarjoavat hyvän peruspaketin tutkimuksia. 

Moni kollega myös Rusman kehuu uusia GLP1-analogi lääkkeitä, joita käytetään diabeteksen ja ylipainon hoitoon. Kyllä olen yhtä mieltä, että nämä lääkkeet ovat oikeasti ensimmäisiä toimivia valmisteita laihdutukseen ja aikuistyypin diabeteksen osalta korjaavat myös perusmekanismia. 

 Insuliiniresistenssi laskee niillä selvästi. Verikokeissa tämä näkyy hyvänä triglyseridi ja maksa-arvojen laskuna. GLP-nimi tulee sanoista ”glucagon like peptide” eli glukagonin kaltainen peptidi. Lääke siis lisää elimistössä glukagonivaikutusta ja insuliinin vastavaikuttajana siis laskee insuliinin kokonaisvaikutusta huomattavasti.  Näin ollen elimistö pystyy taas polttamaan omaa rasvaansa ongelmitta. Minä olen käyttänyt näistä lääkkeistä nimitystä ”kemiallinen ketogeeninen ruokavalio”, koska hormonaalisesti elimistössä tapahtuu juuri samat vaikutukset kuin ketogeenisellä ruokavaliolla. 

Näillä lääkkeillä on ehdottomasti paikkansa, ongelma on, että elimistö usein muutamassa kuukaudessa kompensoi tämän kemiallisen signaalin ja teho menetetään tai lääkkeen lopetus voi johtaa nopeasti tilanteen heikkenemiseen, kun kemiallinen käsijarru otetaan pois päältä.  

 GLP1-lääkkeisiin liitetään myös muutamia vakavia sivuvaikutuksia. Pelätyin sivuvaikutus niistä on haimatulehdus ja tätä ei pidä verrata johonkin poskiontelotulehdukseen. Haimatulehdus on aina henkeä uhkaava tilanne. Minä tunnen henkilökohtaisesti kaksi kyseisen lääkkeen aikana haimatulehdukseen sairastunutta ihmistä (ilman alkoholin käyttöä).  

Tuoreita virallisia tilastoja näistä vakavista sivuvaikutuksista ei ole Suomessa käytettävissä. Tämä hiukan ihmetyttää, koska vakavat haitat kyllä Fimealle raportoidaan. Ymmärrän lääketehtaan puolelta huolen. Asiasta kertominen laajemmin tekisi enemmän kyseiseen lääkkeeseen yhdistettyjä vakavia haittoja. Lääkkeiden syyksi voisi mennä myös sappikivien ja alkoholin aiheuttamia haimatulehduksia. Reilun alkoholinkäytön potilas voi jättää kertomatta ja lääkkeen aikana tullut haimatulehdus laitetaan kyseisen lääkkeen piikkiin, jos siitä on tunnetusti haimatulehduksia raportoitu.  Toinen GLP1-lääkkeisiin liitetty harvinainen vakava haitta on gastropareesi. Kyseessä on tietyn mekanismin suolistotukos ja myös se voi olla pahimmillaan henkeä uhkaava. Siinä suoliston liike pysähtyy ja mahalaukku turpoaa jättimäiseksi säkiksi. 

Näiden lääkkeiden käyttäjien ei kannata minun edellä kirjoittamasta huolestua, vakavan haitan on kuitenkin harvinaista juuri omalle kohdalle osua. Mutta tästä on näkynyt lääkärien keskustelupalstoilla huomioita ja esimerkiksi Britannian valvova viranomainen MHRA on julkaissut näihin lääkkeisiin liittyvistä haimatulehduksista 1296 raportoitua tapausta, 19 niistä oli ollut kuolemaan johtavia ja joukossa 24 nekrotisoivaa haimatulehdusta. Nekrotisoivassa haimatulehduksessa ollaan vatsaontelon laajan vaurion kanssa jo kuoleman porteilla ja se jättää pysyvät vammat. Ylivoimaisesti suurin osa näihin lääkkeisiin liittyvistä haimatulehduksista on kuitenkin onneksi ollut lieviä. Pidän itse kuitenkin jopa näiden lääkkeiden kieltoa haittojen vuoksi mahdollisena ja monen GLP1-lääkeaineen patentti on jo rahastettu loppuun. Hyvä puoli, että tulossa on edullisia versioita kaupan, mutta sitten niiden puolustaminen ei ole enää yhtä vahvaa. Toisena kieltona puoltavana argumenttina voisi tulla hyvinkin se, että nähty etteivät nämä pitemmän päälle tehoa riittävästi.  

Valmennustyötä tehdessä on tullut tutuksi, että valmennukseen hakeutuu paljon ihmisiä, joilla myös tämä GLP1-analogi vaihtoehto on kokeiltu. Osalla on aiheuttanut liikaa sivuvaikutuksia, mutta yleisin tarina on, että lääke alkuun tehosi hyvin. Eli näillä uusilla lääkkeillä on kyllä paikkansa metabolisen terveyden korjauksessa esimerkiksi alkumotivaationa, mutta potilaille pitäisi kertoa, että paras teho kestää 3–6 kk. Hyvää aikaa pohtia uusia parempia elintapoja.  

Kokonaisuudessa nämä lääkkeet eivät ole ongelmaa ratkaisseet ja esim. US presidentti Trump tuskastui jo kovasti runsaista mm. Tanskan NovoNordiskille Ozempic-laihdutuslääkkeestä maksetuista rahoista ja vaati lääketehtailta uuden sopimuksen. Jatkossa Eurooppa maksaa enemmän ja US kansalaiset saavat lääkkeensä halvemmalle. Lääketehtaille tämä järjestely sopi ja nykyiset Euroopan päättäjät ovat tunnetusti lampaita; heillekin Trump-diili on sopinut ainakin tähän asti ilomielin. Grönlannin Tanska vielä toistaiseksi saanut pitää. 

Kyllä uusia lääkkeitä on luvassa jatkossakin tälle alueelle ja uusia on jo myynnissä. Uusista mielenkiintoisin on Azelaprag (tunnetaan myös AMG 986 nimellä). Tämä lääke nimittäin jäljittelee elimistössä urheilun vaikutusta. Lihakset saadaan kasvamaan syömällä yksi tabletti päivässä! Tämä on vielä kokeellinen lääkevalmiste tällä hetkellä. On hyvä muistaa yleinen sääntö: mitä suurempi hyöty lääkkeestä on, sitä voimakkaampi on sen lopettamisesta tai tehon menetyksestä aiheutuva rebound-vaikutus eli tavallaan pomppu toiseen suuntaan. Lopulta tämä voi tarkoittaa, että pitkällä aikavälillä seurauksena olisi lihasten menetys ja merkittävä painonnousu.  Alan korkeat voitot houkuttelevat valitettavasti oikomaan tutkimuksia etenkin pitkän ajan sivuvaikutusten osalta.  

Eli lääkkeistä ei ole lopullista apu luvassa, eikä laihdutusleikkauskaan jostain syystä auta enää yhtä hyvin kuin ennen.  Jos merkittävää painonpudotusta muutaman vuoden päähän pidetään kriteerinä, erään uuden Euroopan raportin mukaan suurin osa (60%) lihavuusleikkauksista epäonnistuu. Kirjoitan joskus myöhemmin, miksi mielestäni tähän on päädytty, sillä aiemmin laihdutusleikkaus oli erittäin tehokasta hoitoa. 

Valmennuksesta huomattava apu 

Kaikkea kohtuudella on usein kuultu lause. Valitettavasti se ei metabolisen terveyden korjaukseen tunnu toimivan. Oman käytännön kokemuksen mukaan kaikkein vaarallisinta on ”vähän yrittäminen”. Jos ihminen kertoo vähän yrittävänsä parantaa ruokavaliota, niin kun muutaman kuukauden päästä nähdään verensokerit ja paino on noussut entisestään ja tarvitaan lisää lääkkeitä. Jostakin syystä meidän psyykemme toimii niin, että jos ihminen vaikka vähän yrittää vähentää syömistä, niin sitten on ruoka mielessä koko ajan ja johtaa nopeampaan lihomiseen.  

Yksilöllisen Metabolian Muutos-valmennuksemme etu on, että laaditaan selkeä suunnitelma tarkkoina lukuina ja tavoitteina. Vaikka ei olisikaan valmennuksessa, kannattaa mitata omat mitat oikeasti. Vyötärön ympärys ja paino kalenteriin ja siihen vaan aikataulu, miten lähtee korjaamaan. Tavoitteita kannattaa aina tehdä näkyväksi ja myös esim. liikunta kannattaa aina kirjata ylös. Kuntosaliharjoittelun suhteen kannattaa kirjata myös liikkeet, toistot ja painot. Aina jos teet jotakin näkyväksi konkreettisesti, sitä kohti on paljon helpompi mennä.  

Yhdestä aivojen sudenkuopasta varoitan, aivot hakevat helppoa nopeaa energiaa. Tämä näkyy siinä, että minkä tahansa menetelmän valitset korjaukseen, niin ensimmäisen nälän tullen alat epäilemään valittua menetelmää.  

Ketogeenisen aloittanut pohtii, pitäisikö sittenkin syödä terveelliseksi mainostettua kuitupitoista ruisleipää jne. Mitä fiksumpi ihminen, sitä enemmän kehittää näitä perusteltuja tekosyitä poiketa valitusta menetelmästä. Eli sitoudu valitsemaasi menetelmään.  

Valmennuksesta on konkreettista apua asioiden toteuttamisessa ja auttaa ylläpitämään valittua menetelmää. Yksilöllisessä valmennuksessa voidaan myös huomattavasti laajemmin huomioida yksilöllisiä eroja. Mielestäni yksilövalmennus pitää perustua siihen, että asioita oikeasta mitataan myös verikokeista ja tarvittaessa katsotaan jopa geenitestien tuloksia.  

Jossain määrin tietty minun maailmankuva vääristyy, näen loistavat tulokset ketogeenisellä ruokavaliolla, mutta nämä tapaukset ovat suurimmaksi osaksi valmennuksen asiakkaita. Kyllä voi onnistua ilman valmennustakin. Ei minulla aikanaan ollut mitään valmennusta käytettävissä oman diabeteksen korjaukseen. Edes Antti Heikkilä ei silloin vielä pitänyt valmennuksia. Valmennuksen avulla olisin varmasti päässyt tuloksiin nopeammin ja välttänyt turhat harhapolut. 

Meillä on vielä paljon tekemistä yleisellä tasolla metabolisen terveyden eteen, jotta aikuistyypin diabeteksen lisääntyminen saadaan pysäytettyä. Valitettavasti suuri(n) osa ammattilaisistakaan ei tunnista milloin metabolinen terveys alkaa mennä vialle.  

Esimerkiksi paastoinsuliinin mittausta pitäisi ottaa enemmän käyttöön.  Terveydenhuolto keskittyy liian usein pelkän LDL-kolesterolin tason hoitoon, eikä sillä tosiaankaan terveyttä palauteta aikuistyypin diabeteksen osalta. Aikuistyypin diabeteksen hoidon tehokkuutta valtakunnallisesti mitataan sillä, miten matalalle LDL-kolesteroli on aikuistyypin diabeetikoilla saatu. Tämän lisäksi pitäisi mitata monia muita asioita.  Ketogeenisestä ruokavaliossa tehty tiede ja tieto leviävät hitaasti. Lääketieteessä tieto, jota ei voi patentoida tuotteeksi, leviää yleensäkin hitaasti.  Eikä ketogeenisestä ruokavaliosta ole myöskään tarjolla suurten RCT-tutkimusten tietoa. Kyseiset tutkimukset ovat hyvin kalliita toteuttaa ja käytännössä niihin on vara vain lääkefirmoilla.  

Metabolian Muutos-ketovalmennus auttaa, kun olet kokeillut jo kaikkea 

Metabolian Muutos-ketovalmennus on kokonaisvaltainen, lääketieteeseen perustuva 12 viikon valmennus, jossa työskentelemme yhdessä hyvinvointisi juurisyiden parissa. Tämä valmennus ei ole pikaratkaisu, vaan antaa työkalut pysyvään muutokseen. 

Tämä valmennus on sinulle, joka haluat henkilökohtaista ohjausta ja pysyvän muutoksen elämääsi.